MESK URBAANI UNELMA

Rukousmanuaali: Rukous valmistaa tietä Jumalan työlle ja meitä Jumalan työhön

Työstetty E4-kongressissa Kansan Raamattuseuran materiaalin pohjalta

Evankelioimistyössä rukoustyö on yksi avaintehtävistä. Ilman rukousta parhaimmatkaan järjestelyt ja uurastus eivät tuota kestävää hedelmää. ”Ei väellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Sebaot” (Sak. 4:6).

Koko allaoleva aineisto löytyy pdf-muodossa sivun alaosasta.



Rukous on Jumalan kutsu ja lahja meille: ”Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti. Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.” (1. Tim. 2:1–4)

Evankelioimistyössä rukoustyö on yksi avaintehtävistä. Ilman rukousta parhaimmatkaan järjestelyt ja uurastus eivät tuota kestävää hedelmää. ”Ei väellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Sebaot” (Sak. 4:6).

Missä on paljon rukousta, siellä on paljon siunausta; missä on vähän rukousta, siellä on vähän siunausta; missä ei ole rukousta, siellä ei ole siunausta. Rukousten kautta Jumalan hyvät suunnitelmat tulevat esiin. Jeesus sanoo: ”Teillä ei ole, sen tähden ettette te ano” (Jaak. 4:2 vuoden 1938 käännös). Hän rohkaisee meitä rukoilemaan, jotta Jumalan hyvä tahto tapahtuisi.

Tehtävämme alkaa aina läheltä: omasta kodistamme, asuinalueeltamme, kylästämme, kaupungistamme. Profeetta Jeremia haastaa meidät harjoittamaan sen kaupungin (asuinpaikkamme) menestystä, johon Jumala on meidät siirtänyt, ja rukoilemaan sen puolesta. Sanan mukaan sen menestys on meidänkin menestyksemme. (Jer. 29:7)

Erään länsimaisen kristillisen ryhmän jäsenet halusivat palvella asuinaluettaan. He valitsivat puhelinluettelosta 160 nimeä. Joka toisen puolesta rukoiltiin säännöllisesti kolme kuukautta, joka toisen puolesta ei rukoiltu. Sitten kummallekin ryhmälle soitettiin ja tarjottiin mahdollisuutta, että joku kristitty vierailisi kodissa. Niistä 80:sta, joiden puolesta oli rukoiltu, 69 toivoi että heidän kodissaan vierailtaisiin. Niistä 80:sta, joiden puolesta ei ollut rukoiltu, vain yksi toivoi vierailua kotiinsa. (Kristinusko Suomessa 2000-luvulla - tutkimuksen esipuheesta.)

Rukoustyössä kuten kaikessa muussakin kristitynelämässämme on hyvä muistaa, että Jeesus itse rukoilee puolestamme ja kanssamme. ”Mutta Jeesus pysyy ikuisesti, hänen pappeutensa on muuttumaton. Siksi hän pystyy nyt ja aina pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään lähestyvät Jumalaa. Hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan. ” (Hepr. 7:24–25)

Määrätietoinen rukous

Seurakunnan evankelioimistyölle ja muulle työlle asetetaan rukoillen tavoitteet, joita halutaan nähdä tapahtuvan. Rukoustyö sitoutuu kantamaan näitä tavoitteita. Rukouksen on hyvä olla määrätietoista ja yksityiskohtaista. Se on täsmätoimintaa. Jos rukouksemme ovat yleisluontoisia, emme huomaa vastauksia.

Rukoustyön päämääriä

1. Tärkein päämäärä on, että ihmiset löytävät tien Jumalan yhteyteen ja paikkansa seurakunnassa.

2. Antaa mahdollisimman monille seurakuntalaisille mahdollisuus osallistua rukoukseen seurakunnan työn ja oman paikkakunnan puolesta. Tavoite on, että esim. missiota varten organisoidusta rukoustyöstä jäisi jotain seurakunnan normaaliin elämään mission jälkeen.

3. Madaltaa rukoilemiskynnystä. Jokainen on sopiva rukoilija Isälle. Rukoileminen ei ole suorittamista toisten ihmisten edessä.

4. Löytää seurakunnasta niitä, jotka kokevat esirukoustyön erityiseksi kutsukseen, ja rohkaista heitä siinä tehtävässä.

Rukoustyön käynnistäminen seurakunnassa

Rukoustyö tarvitsee johtajan

On hyvä nimittää joku johtamaan rukoustyötä evankelioimistyön puolesta. Hän kokoaa rukoillen rukoustyöryhmän, joka on seurakunnan johdon hyväksymä.

Hyvä työryhmän koko on 3–7 jäsentä, joista yksi on johtaja. Ryhmän tehtävä on käynnistää laaja rukoustyö seurakunnassa tai koko paikkakunnalla. Jos kyseessä on missio tai muu evankelioimistapahtuma, ryhmä on sen päätoimikunnan ja pääsihteerin alainen ja toimii yhteistyössä sen kanssa. Rukoustyön johtajalla tulee olla selvä päätoimikunnan tai seurakunnan johdon toimeksianto.

Yhteistyö on voimaa

Kullekin ryhmän jäsenelle on hyvä jakaa vastuualueet.

  • Omassa seurakunnassa ja/tai koko paikkakunnalla jo olemassa olevan rukoustoiminnan selvittäminen ja yhteydet seurakunnan rukousryhmiin.
  • Rukous- ja kiitosaiheiden kerääminen säännöllisesti ilmestyvään rukoustiedotteeseen ja tiedotteen tekeminen. Myös sähköpostiyhteydet ja puhelinketjut ovat käyttökelpoisia. Rukousrenkaaseen haluavat voivat ilmoittaa esim. sähköpostiosoitteensa. Myös rukousvastauksista tulee tiedottaa säännöllisesti, se rohkaisee eteenpäin.
  • Yhteisten esirukousiltojen järjestäminen tarpeen mukaan seurakunnan ja mission puolesta. Rukousvartion organisoiminen (24 tuntia, jos mahdollista) evankelioimistapahtuman ja mahdollisen yhteydenottokampanjan ajaksi. Vartio voidaan jakaa tunnin tai puolen tunnin jaksoihin.
  • Suunnitelman ja budjetin laatiminen järjestettäviä rukousiltoja, -tapahtumia, -viikkoja ja  -koulutuksia varten.
  • Rukouspalvelun järjestäminen ja rukousavustajien kouluttaminen.
  • Tarvitaan myös ”purkutilaisuuksia”. Rukous voi uuvuttaa, vastauksia ei näy, tai työ tuntuu muuten vaikealta. Rukous on hengellistä taistelua, jossa myös vastapuoli on aktiivinen. Siksi yhteyden varjeleminen ja vahvistaminen on tärkeää. (2. Kor. 10:3, 4, Ef. 6)

Ideoita rukousnäyn vahvistamiseen seurakunnassa ja paikkakunnalla

  • Järjestetään näkyiltoja tai -iltapäiviä, joissa haastetaan ihmisiä mukaan rukoustyöhön ja pyritään madaltamaan yhteisen rukouksen kynnystä. ”Huonojen rukoilijoiden” rohkaiseminen: olemme kaikki huonoja rukoilijoita ja tarvitsemme toisten rohkaisua sekä varmuutta Jumalan ehdottomasta rakkaudesta.
  • Innostetaan rukousryhmien tai -kolmikoiden muodostamiseen. Aika ajoin rukousryhmät voivat kokoontua yhteisiin tapaamisiin. Järjestetään rukouskurssi tai -seminaari.
  • Rukous jumalanpalveluksissa. Seurakuntalaiset voisivat osallistua rukousosioiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tarjotaan mahdollisuus rukouspalveluun jumalanpalveluksen jälkeen.
  • Laaditaan säännöllinen rukoustiedote tai -muistio, jota on saatavilla seurakunnan tilaisuuksissa. Jos seurakunnalla on oma lehti, siinä voidaan julkaista juttuja ja opetusta rukouksesta. Tarjotaan paikallislehtiin rukouspalstaa, joka sisältäisi mielenkiintoista aineistoa, esim. lasten rukouksia, todistuksia, rohkaisua ja opetusta. Melkein kaikki suomalaisethan ainakin joskus rukoilevat. Tarjotaan paikallislehtiin aika ajoin juttuja rukoukseen liittyvistä asioista. Huomioidaan myös esimerkiksi paikallisradio.
  • Seurakunnissa paikkakunnan pastorien, diakonissojen, nuorisotyöntekijöiden ym. rukousyhteys ja eri ammattiryhmien rukousryhmät (esim. opettajat).
  • Yhteinen rukous paikkakunnan kriisitilanteissa, jolloin sydämet voivat olla tavallista avoimempia evankeliumille, rukoileminen erityisesti seurakunnan työntekijöiden puolesta, kun he kohtaavat ihmisiä kriiseissä.
  • Seurakunnan työntekijöille rukousrengas, jolle he voivat nopeasti ja luottamuksellisesti antaa rukousaiheita. Rukousryhmät tukemaan oman seurakunnan ja paikkakunnan evankelistoja.
  • Paikkakunnan seurakuntien yhteiset rukousillat. Alueellinen ja kansallinen verkostoituminen muiden rukousryhmien kanssa. 

Rukoustyön muotoja

Yksittäiset rukoilijat

Kaikki eivät voi tai halua rukoilla toisten kanssa. Siksi yhteiset rukousaiheet on hyvä toimittaa ihmisten saataville esim. seurakunnan tiloissa, postitse, sähköpostitse, tekstiviestein, seurakunnan tai mission Internet -sivuilla. Myös yksin rukoilevat tarvitsevat rohkaisua, opetusta ja yhteydenpitoa. Jokainen on tärkeä.

Rukousryhmät ja -kolmikot

Rohkaistaan rukousryhmien ja -kolmikoiden perustamista. Jo toimivat raamattupiirit ja rukousryhmät haastetaan mukaan rukoukseen yhteisten aiheiden puolesta. On hyvä kutsua kaikki ryhmät koolle ainakin kerran. Siten kaikki voivat tutustua toisiinsa, ja yhteinen päämäärä ja yhteys vahvistuvat. Kussakin ryhmässä on hyvä olla yhdyshenkilö, jonka kautta ryhmälle välitetään ajankohtaiset rukousaiheet. On tärkeää myös yhdessä kuunnella Jumalaa: miten hän haluaisi rukoiltavan esim. paikkakunnan puolesta.

Ryhmät voivat halutessaan myös ”adoptoida” jonkin seurakunnan työmuodon, työntekijän, osa-alueen evankelioimistapahtumasta tai muun rukouskohteen seurakunnan alueella, rukoilla rippikoululaisten puolesta tms. Rukous voi johtaa myös käytännön tekoihin: rakkauden ja huolenpidon osoittamiseen toisille.

Rukousvartio

Paikkakunnalla voidaan organisoida ympäri vuorokauden kestävä rukousvartio. Vuorot voivat olla esim. puolen tunnin tai tunnin pituisia. Rukoilijat voivat kokoontua yhteen, tai jokainen voi rukoilla kotonaan. Rukousvuoro voidaan siirtää toiselle vaikkapa tekstiviestillä tai soittamalla puhelimitse. Evankelioimistapahtuman yhteydessä rukousvartion tulisi kestää vähintään mahdollisen yhteydenottokampanjan ja kokoussarjan ajan.

Rukouskeskus tai -huone

Seurakuntaan voidaan järjestää rukousta varten erityinen paikka, jossa kuka tahansa voi itselleen sopivana aikana käydä rukoilemassa yksin tai yhdessä toisten kanssa. Paikalla on hyvä olla ajan tasalla olevat rukous- ja kiitosaiheet sekä vihko, johon rukoilijat voivat kirjoittaa sydämelleen tulleita ajatuksia, ehdotuksia ja rukouksen aikana puhutelleita raamatunkohtia. Se välittää tietoa ja luo yhteyttä vartiossa olevien välille.

Rukouspyyntöjen jättäminen

Järjestetään laatikoita, joihin alueen ihmiset voivat jättää henkilökohtaisia rukouspyyntöjään. Laatikoita voisi olla muuallakin kuin seurakunnan tiloissa, vaikkapa marketeissa.

Laatikkoon voisi laittaa myös kysymyksiä uskonasioista, ja seurakunnassa voitaisiin järjestää iltoja, joissa kysymyksiin vastataan. (Esim. ”Mitä olet aina halunnut tietää kristinuskosta…”)

Yhteiset rukousillat

Esimerkiksi evankelioimistapahtumaa valmistaessa voidaan järjestää eri puolilla seurakuntaa yhteisiä iltoja, joissa rukoillaan tapahtuman puolesta.

Rukouskävely

Voimme valmistaa rukouksin maaperää evankeliumin julistukselle. Rukouskävely on kävelyä ja rukousta alueella, jonka asukkaita halutaan tavoittaa. Jalkautuminen tällä tavoin voi avata silmiä näkemään alueen ihmiset ja heidän tarpeensa uudella tavalla. Rukouskävelyn aikana voidaan rukoilla jokaisen kodin puolesta sekä alueella sijaitsevien laitosten ja niissä työskentelevien puolesta. Tällaista rukousmuotoa on käytetty esim. ennen Jeesus-videon jakelua koteihin.

Andreas-rukous

Andreas toi yksittäisiä ihmisiä Jeesuksen luo: oman veljensä (Joh. 1:40–42), pojan jolla oli leivät ja kalat (Joh. 6:8–9) ja kreikkalaisia pakanoita (Joh. 12:20–22). Jokainen kristitty voi Andreaan tavoin kutsua lähellään olevia kuulemaan sanomaa Kristuksesta ja rukoilla heidän puolestaan mainiten heidät nimeltä. Tätä voidaan toteuttaa myös rukouskolmikossa esimerkiksi siten, että jokainen kolmikon jäsen valitsee kolme ihmistä, joiden puolesta rukoillaan. Näin kolmikko rukoilee säännöllisesti yhteensä yhdeksän ihmisen puolesta.

Rukous evankelioimistapahtuman puolesta

Evankelioimistapahtumassa rukouksen kohteina ovat mm.

  • Valmistelut, vastuunkantajat, talous, yhteys
  • Tapahtuman julistaja
  • Herätys tapahtuman kautta, Pyhän Hengen läsnäolo koko paikkakunnalla
  • Paikkakunnan uskovien aktivoituminen vastuuseen Jumalan suunnitelmissa ja myös tapahtuman valmisteluissa.
  • Jatkohoitotyö

Rukousvartio

Tapahtuman tilaisuuksien ajaksi järjestetään rukousvartio johonkin sivummalle samaan tilaan, missä tilaisuus pidetään.

Rukouspyynnöt tilaisuuden aikana

Jos ihmisille annetaan mahdollisuus jättää omia rukouspyyntöjä paperilapuilla, niissä mainittujen aiheiden puolesta rukoillaan illan aikana ja myöhemmin vielä uudelleen rukousryhmissä. Ennen kuin aiheiden puolesta rukoillaan itse tapahtumassa, jonkun tulee käydä ne läpi ja ryhmitellä ne aiheiden mukaan.

Rukous julistajan puolesta

Mission tai muun evankelioimistapahtuman yksi avainhenkilö on evankelista. Hän tarvitsee myös paikallisen seurakunnan rukoustuen. Seuraavassa joitakin evankelistojen antamia rukousaiheita.

Sanoma ja työ

  • Herkkyys Hengessä, että julistaja olisi valmis kohtaamaan kuulijansa ja kuulemaan, mitä sanottavaa Herra antaa kuhunkin tilanteeseen. Kyky säilyttää sanoma yksinkertaisena, puhua kuulijoiden kieltä.
  • Oman hengellisen elämän hoitaminen. Sisäinen rauha sekä aikaa valmistautua ja keskittyä julistustehtävään. Kykyä keskittyä olennaiseen.
  • Sanoman tuoreus on tärkeää. Julistaja on usein ”ammattipuhujan” roolissa, ja puhetta voi tulla sujuvasti, mutta onko se juuri sitä, mitä Herra haluaa sanottavan?
  • Muuntautumiskykyä, jotta sanoma välittyy eri tilanteissa ja erilaisille kuulijoille. Julistaja kohtaa eri-ikäisiä ihmisiä, käy ehkä kouluissa ja vanhainkodeissa yms. Herkkyyttä ihmisten kohtaamisiin.
  • Hyvä yhteys paikallisiin järjestäjiin ja viisautta toimia niin, että evankelistan työ palvelisi seurakunnan työn kokonaisuutta.
  • Moni haluaisi rukoilla evankelistan puolesta henkilökohtaisesti ennen kokouksia, mutta työrauhan takaamiseksi on parempi, jos evankelista saa keskittyä edessä olevaan tehtäväänsä.

Perhe ja ihmissuhteet

  • Julistaja saattaa joutua olemaan paljon erossa perheestään. Tarvitaan tasapainoa perheen ja matkustamisen välillä. Myös työn ulkopuolisten ystävyyssuhteiden hoitaminen on vaikeaa, jos on paljon matkoilla.
  • Evankelista tarvitsee taakseen pienen, uskollisen ja luotettavan esirukoilijajoukon.

Kiusaukset

  • Evankelista on esillä ja usein huomion keskipisteenä. Kuva itsestä voi vinoutua.

Rukous evankelioimistapahtuman jälkeen

Evankelioimiskampanjan tai muun tavoittavan työn tavoite on, että mahdollisimman moni alueen ihminen saisi kuulla evankeliumin ja löytää yhteyden Jumalaan. Sen jälkeen on tärkeää, että nämä uudet ihmiset löytävät oman kasvupaikan seurakunnasta. Tässä tarvitaan paljon rukoustukea, ystävyyttä ja rohkaisua. Uudet ihmiset tarvitsevat rinnallakulkijoita arjessa ja ”rukouskummeja”. Jatkoyhteystyön suunnittelun ja sen toteuttajien puolesta on tärkeää rukoilla jo ennen tavoittavia tapahtumia, niiden aikana ja niiden jälkeen.

Rukousmanuaali