Rukouskävely avaa silmiä

Timo Koivisto, Lahden vapaaseurakunta

Rukous jonkin alueen ja siellä olevien ihmisten puolesta voidaan toteuttaa myös ”rukousiskulla”, menemällä paikalle rukoilemaan. Tämä ei välttämättä tarkoita sillä tavalla julkista toimintaa, että muut edes havaitsisivat meidän rukoilevan. Rukoilla voidaan esimerkiksi kävellessä, tästä käsite ”rukouskävely”.

Julkinen rukous on tietyllä tavalla sodanjulistus. Siihen ryhdyttäessä on hyvä tiedostaa, että hengellinen, näkymätön todellisuus on voimakkaasti läsnä. Sitä ei pidä väheksyä mutta ei toisaalta myöskään pelästyä.

Rukoileminen ”ihmisten ilmoilla” tuntuu aluksi aika erikoiselta, jos on tottunut rukoilemaan yksityisyydessä. On oltava valmis riisumaan oma arvokkuutensa ja luontainen mukavuudenhalunsa, vaikkei tarkoitus olekaan varta vasten herättää huomiota.

Sain joitakin vuosia sitten kehotuksen mennä rukoilemaan perjantai- ja lauantai-iltaisin kaupungille sinne, missä nuoret kokoontuvat. Yllättäen nuorten kanssa syntyi mielenkiintoisia keskusteluja, vaikka emme menneet suoranaisesti jakamaan evankeliumia esim. lentolehtisinä taikka kitaran kanssa laulaen.