MESK URBAANI UNELMA

Naisen elämään vaikuttavat trendit

Jaana Haapala

Olemme kaikki tämän eletyn elämämme ajan joutuneet näkemään tai saaneet nähdä suuria muutoksia ympärillämme ja kokeneet niitä jopa itsessämme. Monet asenteet ja suhtautumistavat ovat viimeisten 5-10 vuoden aikana muuttuneet lähes radikaalisti.

Meidän aikakautemme on monin tavoin vaativa aikakausi ja tätä aikaa on myös kutsuttu riskiyhteiskunnan ajaksi, joka jättää ihmisiin paljon turvattomuutta. Riskejä aiheuttavat sotien ja väkivallan uhka, terrorismi, sairaudet, rikollisuuden lisääntyminen, yllätykselliset muutokset, ennalta-arvaamattomat tapahtumat jne. Riskiyhteiskunnanssa on kyllä paljon tietoa, mutta vain vähän viisautta. Riskiyhteiskunnassa heikot, sairaat ja vanhukset jäävät jalkoihin, koska he eivät pysy muutosten ja kustannustehokkaan ajattelun ja maailman kyydissä.

Riskiyhteiskunnassamme on käynnissä uudenlainen isojako, joka ei vain perustu koulutuksen mukanaantuomaan eriarvoisuuteen vaan myös siihen, mikä on yksilön suhtautuminen tai valmius käyttää tietotekniikkaa. Osaa yhteiskuntamme palveluista ollaan ohjaamassa verkkoihin, eikä kaikilla ihmisillä ole kykyä tai valmiuksia seurata perässä. Viisautta on nyt miettiä, kuinka me tätä uudenlaisen syrjäytymisuhan alla elävää kansanosaa voimme auttaa ja tukea. Emme saisi tietoteknisessä vauhtisokeudessa unohtaa niitä, jotka eivät kyydissämme pysy.

Kaiken länsimaisen materialistisen hyvinvoinnin keskellä meillä on puutetta monista entisajan itsestäänselvyyksistä. Tästä puutteesta kertoo hyvin eräässä Tv-ohjelmassa haastateltu venäläinen vanhempi nainen, joka sanoi: "Ennen meillä ei ollut täällä juuri mitään, mutta meillä oli aikaa toisillemme. Nyt meillä on paljon kaikkea, mutta ei enää aikaa." Tässä riskiyhteiskunnassa ihmisellä on patologinen kiire. Länsimaisen yhteiskunnan niukin resurssi on aika. Ajan puutteen ilmiötä on osuvasti englanniksi kutsuttu nimellä Speeding Clock – Yhä Kiihtyvä Kello. Ikäänkuin kello jatkuvalla tahdilla kiihdyttäisi käyntiään ja ihmiset sen perässä. Jatkuva vauhdin kiihtyminen ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Tutkimusten mukaan lähes neljäsosa työssäkäyvistä haluaisi työelämäänsä muutosta. Keski-ikään ehtineet haluavat ennemmin tai myöhemmin irti oravanpyörästä, he tahtovat tehdä elämällään jotain ja omistaa itselleen kadottamansa ajan.

Ajan puutteesta ja kiireestä kirjoitti eräs naistenlehden päätoimittaja seuraavaa: “Suhteemme aikaan askarruttaa ajattelevaa eurooppalaista. Miksi meillä on ainainen kiire? Minne me olemme matkalla? Jo muutaman vuoden on Saksassa toiminut yhdistys, joka tutkii nopeuden vaikutusta yhteiskuntaan ja ihmisen mieleen. Norjassa puolestaan samanlainen yhdistys vastustaa tietoyhteiskunnan epäkunnioittavaa asennetta aikaa kohtaan. Ruotsissa bestselleriksi on noussut professori Owe Wikströmin kirja, jota voi luonnehtia hitauden ylistykseksi. Mistä on siis kysymys, hän jatkaa. Siitä, että me mennä kohellamme läpi päivän, viikon, kuukauden ja vuoden suorittaen ja samalla unohtaen että jokainen eletty sekunti, minuutti ja tunti on kertakaikkisen ainutlaatuinen. Elettyä elämää ja hetkeä ei saa takaisin. Elämme aikaamme sitä arvostamatta ja siitä piittaamatta. Elämämme on vaarassa jäädä eräänlaiseksi huitaisuksi vailla syvällisempää ulottuvuutta. Ajassa ylinopeutta ajava ei pysty pysähtymään, tarttumaan kiinni ja löytämään hetkessä elävää olennaista ja tärkeää.” Ajasta vaarin ottaminen on arjen uusin trendi.
Ajallemme tyypilliset ilmiöt: turvattomuus, tietotulva, tietotekniikka, päätöksenteon nopeus ja kiire ovat synnyttämässä uuden trendin “ajasta vaarin ottamisen”

Samalla kun ajan puute odottaa ratkaisua on olemassa muitakin ilmiöitä, jotka näkyvät tässä hengellisyyden kentässä:

1. Auktoriteettien romahtaminen

• Auktoriteettien asema on murtunut , ne on riisuttu tai ovat itse romahduttaneet asemansa epäluotettavuuden tähden
• Periaatteessa tarve uskoa johonkin pysyvään ja luotettavaan, mutta kykyä siihen ei ole (nähty liikaa)
• Juurettomuus - kuka on turvallinen ja luotettava auktoriteetti? Jumala on auktoriteetti joka pysyy – Sisältää paradoksin - Hänen auktoritettinsa alla ihminen pääsee vapaaksi

2. Yksilöllisyys

• Meistä - minä-ajatteluun - mistä minä pidän, miten minä haluaisin elämäni elää
• uskomus siitä että, elämä on oman itsen varassa, on pakko kehittyä ja kannattaa kehittyä, jotta pysyy mukana, turvaa tulevan
• yksilöllistymiskehitys – minä olen yksilö ja haluan toteuttaa yksilöllistä minuutta, tehdä yksilöllisiä valintoja ja nauttia elämästä
• Nykyajan haaste: olla mielenkiintoinen ja ajassa oleva vaihtoehto, tavat toimia - yksilöt eivät sitoudu enää samalla tavalla kuin aiemmin - vanhakantainen jäsenhankinta tms. ei tunnu tarjoavan yksilölliselle nykyihmiselle vaihtoehtoa

!! Yksilöllisyys on myös Jumalan trendi !!

 Ihmisellä on pohjimmiltaan tarve tulla rakastetuksi sellaisenaan kun on - ehdottomalla rakkaudella - yksilönä
 Jumala on luonut jokaisen yksilöksi – ainutlaatuiseksi
 Hän arvostaa ja rakastaa yksilöä, henkilökohtaisesti
(Hän on antanut jokaiselle oman tehtävän ja paikan – johdatuksen mahdollisuuden, hän tahtoo suhteen jokaisen kanssa yksilönä)
 vrt. vinoutunut yksilöllisyys joka etsii vain omaansa muiden kustannuksella
 uskonto pilattu yhtenäistämiskulttuurilla – Jumala ei ole kloonaaja

3. Maailmankatsomusten sulautuminen - globalisaatio


• Yksilöllistyvä ihminen haluaa muokata oman totuutensa ja uskomuksensa itse
• Ottaa Idän uskoista jotain, yhdistää siihen Isä Jumalan, liittää palasen luonnon uskoista ja rakentaa sellaisen uskon ja jumalan kun itse haluaa
• henkistymisen nousu– tarve juurtua johonkin pysyvämpään, saada juuret ja kontakti syvempään kun kaikki on niin pinnallista
• Hakea merkitystä olemiseen

• Yksilöllisyys ja varsinkin vaikeus uskoa auktoriteetteihin vaikeuttavat henkistymistä etsivän ihmisen tietä Raamatun Jumalan luokse – eli näiden mukanaan tuomat esteet on tunnistettava tämän ajan uskomuksiksi, ilmiöksi – ne eivät sinällään ole totuuksia! Maailmankatsomusten sulautumiseen yksilöllisin valinnoin Jeesus sanoo selkeästi, “Minä olen tie, totuus ja elämä.”

4. Tunteiden merkityksen nousu


• Tunteiden nousu päätöksentekoon
• hengellisyys koskettaa myös tunne-elämän alueita, vaikka ei ole sitä pelkästään - naisverkossa elämän tunne- ja ihmissuhde kysymykset ovat polttavimpia aiheita.

Jumala loi myös tunteet ja tarkoitti niiden rikastuttavan ja osaltaan ohjaavan ihmisen elämää.

 muotomenoihin ja kangistuneisiin tapoihin hukattiin tunteet (tunteita ei olla liitetty uskoon – vastavoima tälle noussut jo)
 Jumalassa olevat asiat ovat tasapainossa – kieltämättä järkeä, laiminlyömättä tunteita